Pokeri ja elämä - osa 8: Onneksi pokeri ei ole koko elämä
Jos olisi, niin nyt menisi helvetin huonosti.
Huhhuh.
Miten tän nyt sanoisi. Turpiin on tullut, ja rutosti. Taino, jos ajattelisi bineinä, niin NL400:ssa 8 biniä. Sen verran, mitä huvikassassa on ollut varaa. Nyt ollaan niin sanotusti katki.
Olen tuhonnut suurimman osan juuri 2/4 -pöydissä, mutta myös 1/2 ja 0,5/1 ovat saaneet osansa.
Tyypillinen pelisessioni on mennyt esimerkiksi näin: Pelaan tunnin hyvää peliä, olen about 1 binin voitolla (sisäänostoni ollut about 0,5 bin) ja sitten häviän yhdessä kädessä kaiken. Sitten teen uuden sisäänoston, tällä kertaa koko binin, ja sit häviän senkin, semitiltissä. Ei näin.
Ja heti perään kuitenkin lisättävä:
Semmosta se on ;)
Toinen perussessio menee näin: Saan ekassa tai tokassa jaossa heti semivahvan hanskan, jota lähden puskemaan flopin ollessa vaarattoman näköinen. "Toi saatanan isolla stäkillä pelaava varmaan yrittää vaan pelotella", ajattelen, kun saan flopinjälkeiseen about puolen potin lyöntiini ison re-reissun. Meitsi = Le Idiot. Ei yrittänyt. Yllätys.
Oikea käteni on yhä turvoksissa kun eräänä ei-niin-kauniina iltana tirvaisin nyrkillisen luita päin vaatekomeron ovea, all in, bang! Helpotti kyllä ;)
Tilillä on vielä vähän taaloja ("muutaman kerran" oon deponnut sinne lisää...) edellisestä talletuksestani, ja aprikoin juuri että siirränkö nekin kaikki pois vai jätänkö jonkun satasen ja pelailen niillä vitosen sittareita ja jotain NL30 tai NL50 peliä joko katketen tai grindaten. Todennäköisesti näin.
Hyvä puoli on se, että tämä Zorbas on saanut vähäksi aikaa kirsikoita tarpeekseen, peliin ei ole pakkomiellettä.
Olen myöskin oppinut peliä paljon, on niitä hanskoja kuitenkin tullut kymmeniä tuhansia melko lyhyessä ajassa. Ongelmana on se, että nyt ne jampat, joiden peliä olen oppinut lukemaan ja joiden silmissä mulla saattaa olla edes pientä uskottavuutta, pelaavat mun stäkille liian isoissa pöydissä.
Ja pikkupöytien kaverit pelaavat suoraviivaisempaa ja robottimaisempaa peliä, jossa pelaaminen vaatii tosi tylyn kylmää fariseuspeliä, joka ei todellakaan ole meikäläisen menovettä (engl "my cup of tea"
.
Vaan haitanneeko tuo mittään. Pidetään taukoa ja katsellaan tulevaisuudessa uudestaan.
Aurinkoista keväänalkua kaikille, pitäkää EV:nne positiivisena!
-HP
PS. I WILL be back
Huhhuh.
Miten tän nyt sanoisi. Turpiin on tullut, ja rutosti. Taino, jos ajattelisi bineinä, niin NL400:ssa 8 biniä. Sen verran, mitä huvikassassa on ollut varaa. Nyt ollaan niin sanotusti katki.
Olen tuhonnut suurimman osan juuri 2/4 -pöydissä, mutta myös 1/2 ja 0,5/1 ovat saaneet osansa.
Tyypillinen pelisessioni on mennyt esimerkiksi näin: Pelaan tunnin hyvää peliä, olen about 1 binin voitolla (sisäänostoni ollut about 0,5 bin) ja sitten häviän yhdessä kädessä kaiken. Sitten teen uuden sisäänoston, tällä kertaa koko binin, ja sit häviän senkin, semitiltissä. Ei näin.
Ja heti perään kuitenkin lisättävä:
Semmosta se on ;)
Toinen perussessio menee näin: Saan ekassa tai tokassa jaossa heti semivahvan hanskan, jota lähden puskemaan flopin ollessa vaarattoman näköinen. "Toi saatanan isolla stäkillä pelaava varmaan yrittää vaan pelotella", ajattelen, kun saan flopinjälkeiseen about puolen potin lyöntiini ison re-reissun. Meitsi = Le Idiot. Ei yrittänyt. Yllätys.
Oikea käteni on yhä turvoksissa kun eräänä ei-niin-kauniina iltana tirvaisin nyrkillisen luita päin vaatekomeron ovea, all in, bang! Helpotti kyllä ;)
Tilillä on vielä vähän taaloja ("muutaman kerran" oon deponnut sinne lisää...) edellisestä talletuksestani, ja aprikoin juuri että siirränkö nekin kaikki pois vai jätänkö jonkun satasen ja pelailen niillä vitosen sittareita ja jotain NL30 tai NL50 peliä joko katketen tai grindaten. Todennäköisesti näin.
Hyvä puoli on se, että tämä Zorbas on saanut vähäksi aikaa kirsikoita tarpeekseen, peliin ei ole pakkomiellettä.
Olen myöskin oppinut peliä paljon, on niitä hanskoja kuitenkin tullut kymmeniä tuhansia melko lyhyessä ajassa. Ongelmana on se, että nyt ne jampat, joiden peliä olen oppinut lukemaan ja joiden silmissä mulla saattaa olla edes pientä uskottavuutta, pelaavat mun stäkille liian isoissa pöydissä.
Ja pikkupöytien kaverit pelaavat suoraviivaisempaa ja robottimaisempaa peliä, jossa pelaaminen vaatii tosi tylyn kylmää fariseuspeliä, joka ei todellakaan ole meikäläisen menovettä (engl "my cup of tea"
.Vaan haitanneeko tuo mittään. Pidetään taukoa ja katsellaan tulevaisuudessa uudestaan.
Aurinkoista keväänalkua kaikille, pitäkää EV:nne positiivisena!
-HP
PS. I WILL be back
Kommentteja Yhteensä 0
Kommentit
Muita kirjoituksia käyttäjältä: Haipartio
- Pokeri ja elämä - osa 8: Onneksi pokeri ei ole koko elämä (23.04.08)
- Pokeri ja elämä - osa 7 - per aspera ad astra! (11.04.08)
- Pokeri ja elämä - osa 6 - alamäki (10.04.08)
- Pokeri ja elämä - osa 5 - puntarointia pakkomielteestä ja paussin tärkeydestä (31.03.08)
- Pokeri ja elämä - osa 4 - Tärkeintä ei ole voitto... (25.03.08)
