Eilen illalla tuli luettua 2+2:lta viestiketjua, missä keskusteltiin shotin ottamisesta. Olen ollut asian suhteen aika konservatiivinen. Shottia isompaan peliin on otettu vasta siinä vaiheessa, kun rollin puolesta voisi muutenkin jo turvallisesti lähteä koettamaan astetta ylemmäs. Tämä tarkoittaa omalla BR-managementilla sellaista 25-30 binin kassaa ylemmälle tasolle. Yleensä varaan isomman pelin kokeiluun sellaiset 3-5 buy iniä. Se on loss limittini, mikä tuntuu psykologisesti kaikista sopivimmalta. Pelata saa kuitenkin jonkin verran, ja toisaalta kylmä pakka/pelivirheet/huonot tilanteet eivät tee liian isoa aukkoa pelikassaan kokonaisuudessa. 2+2:lla suositeltiin kuitenkin shotin ottamista lähinnä siinä vaiheessa, kun itseluottamus on kohdillaan ja peli psykologisesti oikeissa uomissa. Tämä sai minut ajattelemaan...

Olen vuoden alusta asti pelannut vakituisesti NL50 tasolla. Pelit ovat kulkeneet mukavasti: voittoa on kertynyt kohta 20 binniä, ptBB/100 on jotain vähän päälle seiskan ja itseluottamus ihan hyvällä tasolla. Joten kun tänään halutti käydä haistelemassa menoa NL100 shortissa, niin ei muuta kun pari pöytää auki ja peliä!

Hieman weak-tight tuli ehkä vedettyä joissain paikoissa, mutta toisaalta halusin pelata kohtuullisella varianssilla. Pelasin kotipaikkakunnallani vanhempien luona, joten ilman trackeria ja HUDia tyydyin parin pöydän läiskimiseen (vaihdoin pöytää useaan otteeseen, kun pelit menivät huonoiksi).

Tuloksilla ei oikeastaan ole kovin paljoa väliä rahallisesti. Häviötä taisi tulla muutama big blindi. Mutta pelasin ihan ok-peliä. Vihut vaikuttivat aika normaaleilta: jonkun verran normaalilla tyylillä pelaavia tageja ja joitain aika häröjä tyyppejä, joista osa shortstäkkäsi. Isoin potti tais olla jotain $60, minkä vein slouvatuilla tripseillä. Ei oikeastaan mitään erikoista. Isoja taskuja tosi vähän, pieniä hiukan enemmän muttei settejä kuitenkaan.

Pelillisesti Pokerstarsin NL100 vaikutti aika lailla peruskamalta, ja uskon että pelaamalla omaa suht suoraviivaista TAG-pokeria, pärjääminen siellä on varmasti tämän hetkisillä taidoilla mahdollista. Yleensä kun pelaan jotain tasoa, niin ajattelen tällaisella mallilla: "Jos porukat vetää täällä, niin ei ne nyt kovin taitavia voi olla." Sillä ajatusmallilla on pelattu NL10, NL25, NL50 ja nyt NL100. Annan tottakai vihuille krediittiä hyvin pelatuista käsistä, ylimielinen en yritä tarkoituksellisesti olla. Mutta on ihan hyvä uskaltaa ajatella pelaavansa paremmin kuin suurin osa muista. Jos ei näin ole niin sitten siihen pitää pyrkiä tai laskea tasoa. Mikäli voittava peli siis kiinnostaa...

Mutta siis summa summarum: Otin shotin, maistui ihan hyvältä, ei tullut krapulaa ja rollikin on vielä kunnossa. Palaan grindaamaan NL50, ja toivottavasti voin jossain vaiheessa pelata vakituisesti tasoa ylempänä. Uskon, että se on ajan kysymys. Ison sittarikuopan jälkeen voittoja on tullut tänä vuonna jo reippaasti yli $1k. Hyvä alku pokerivuodelle!

- karju