Ajatteluvirhe pokerin suhteen

Lueskelin uusinta pokerilehteä ja osu silmään juttu, jossa kerrottiin junnujoukkueen valmentajasta, joka laski oman joukkueen virheet eikä maaleja. Rupesin ajattelemaan asiaa tarkemmin ja muistin, miten olen itse suhtautunut eri lajien seurantaan takavuosina. Eli lasketaan virheet ja uusien asioiden löytäminen, itselle vieraista urheilulajeista.

Pyrin tästä eteenpäin ajattelemaan ennemmin tähän suuntaan eli lasken virheeni ja oppimiseni ennemmin kuin rahatulot. Rahan pitäisi olla ylipäätään pokeriharrastajalle sivuasia tässä hienossa pelissä. Ammattilaiset ovat tietenkin asia erikseen.

Mietin eilen illalla sitten virheitäni ja erilaisia keinoja, joita käytän pokeria pelatessani ja huomasin, etten osaa pelata ollenkaan tätä peliä. Tosin tähän huomioon vaikutti uuden korttipelin sisäistäminen illalla ja sen kautta tulleet uudet huomiot.

Harvemmin olen tullut ajatelleeksi koko session tavoitteita tyyliin, onko tarkoitus nousta pöydästä, kun on voittanut rahaa tarpeeksi vai pitäisikö nousta, vasta kun on oppinut jotain uutta pokerista ja pyrkisi sisäistämään sen asian täysin. Yleensä, kun opettelen jotain uutta peliä tai lajia, on ollut jälkimmäinen tapa se, jolla olen aloittanut pelin/lajin sisäistämisen. Pikkuhiljaa, mutta varmasti olen kehittynyt koko ajan, mutta pokerissa olen mieltänyt ensin voiton kuin uuden asian oppimisen. Pitää palata ns. sorvin ääreen ja alkaa opetteleen pokeria alusta alkaen.

Ensiksi täytyy laittaa kone kuntoon ja sen jälkeen miettiä, mitä pokeri oikeasti on ja miten sitä kuuluisi itse asiassa pelata. Ennen kaikkea täytyy itseltä kysyä, onko texas hold'em se pkerimuoto, jota haluan pelata ja jossa haluan kehittyä. Tällä hetkellä se ei ole se muoto, vaan lähes kaikki muut pokerin variaatiot tulevat ensin. Se vaan on liian helppo oppia, tosin sen hallitseminen on ihan eri asia. Täytyy alkaa opiskelemaan muita pokerimuotoja tosissaan.