Pöytäpuhe

Joo, elikkäs onko teillä tapana käyttää live peleissä pöytäpuhetta hyödyksi vai istutteke pöydässä hiirenhiljaa antamatta mitään tellejä. Ja jos käytätte pöytäpuhetta löytyykö teiltä mitään kikkoja joilla voisitte saada mitään informaatiota vastustajan kädestä?

Wanha kunnon "Onko sullakin setti vai? tms.."

Usein irtoaa joku reaktio. Parasta tietysti on jos sulla ittellä on se käsi mistä puhutaan. Irtoaa aika hyvätkin joskus..

Kyllähän suun tulee käydä niin paljon kuin vain ehtii Mielestäni ei kannata tehdä mitään mikä ei tunnu luontevalta. Jos on hiirulainen niin sillon on hiljaa, jos on suuri suusta niin antaa palaa.

Fakta on se että sillon niitä tellejä lentelee kun yrittää olla jotain mitä ei ole.

Joo, totta kai. Aika paljon tulee höpöteltyä ihan niitä näitä ja välillä sitten jotain urkkimisia ja hämytyksiä. Ei kuitenkaan liikaa, ettei paljastaisi niillä peliään.

Kerran sain bluffattua turnilla kärkiparin pihalle, kun olin ensin lyönyt flopilla ja totesin turnilla ennen lyöntiä, että "sulla on ilmeisesti se jätkä, mutta onko hyväkin kikkeri?". Kaveri kippasi sitten kätensä ja näytti J2s:n.

Tietysti tuo puhe virtaa jos on virratakseen. Pöytäpuheen kohdalla, niinkun nikke sanokin tossa jo, on tosiaan se että ei sitä kannata puhua enempää kuin irtoaa. Itseltä tulee vaikka mitä juttua aina säästä tonne kosmologisiin hommiin saakka. Säästä voin itseasiassa paukuttaa vaikka kuus tuntia putkeen mut se menee jo luennon pitämiseksi.

Ittellä on hyvin toi puhepuoli hanskassa mut toisaalta mun mielestä kuumottavimpia on ne tyypit jotka sanoo kaks sanaa tunnissa ja pelaa hyvin. Hankalinta sorttia ne. Rentoutuneet ihmiset jotka hölöttää saa päästää kaikenlaista merkkiä itsestään, minä mukaan lukien, kunhan vaan osaa lukea mitä ne tarkoittaa ne merkit..

Mä yleensä höpötän sitä enemmän mitä enempi oon jurrissa. Yleensä mun jutut ei liity edes peliin, kuhan vaan höpötän..

Oijoi, olisin snapcallannut noiden puheiden jälkeen.

Tiukoissa paikoissa missä bluffaan tai haluan maksua isoon pottiin olen oikeastaan aina hiljaa ja tuijotan pöytään. Jos yrittää olla normaalisti niin oma mielentila heijastuu helposti ulospäin, esim vaikuttaa epämukavalta, vaikuttaa itsevarmalta, on jännittynyt. Puhuminen tiukoissa paikoissa on usein virhe ellei ole oikeasti hyvä puhumaan niissä.

Yksi tappavan tehokas tabletalk on jamiegoldmainen totuudenpuhuminen. Jossain baariringissä oli yks melko humalainen tyyppi joka jatkuvasti sanoi todella vakuuttavasti: 'mulla on nutsit, älä maksa!', 'häviät nuo rahat jos maksat' tai 'ei oo todellista, taas mulla on nutsit'. Joka kerta kaverilla oli se käsi mitä hän väittikin ja lähes joka kerta hän sai maksun.

Komppaan tätä. Itse puhun tiukoissa paikoissa mutta yleensä vedän tyyppiä maksamaan oli kättä tai ei. Sit myös ajoittain käännän puhetta toiseen suuntaan: Olisin iloinen jos maksaisit- Tai no en tiä- Älä sittenkään- Tai oikeestaan voisit..

Tää on kyllä hyvä joo. Tosin raja siinäkin. Jos sitä heittää tota koko ajan, pitäs kortinkin osua. Mä tykkään käyttää itse sitä hiukan eri tavalla.

Jos mulla on käsi millä mä meinaan panostaa kovaa ja joku muu reissaa ennen, tai tulee kylkeen isommalla, kysyn yleensä et onko sullakin nutsit vai? tms. Siitä sitten luontevasti jatkaa käsien luettelua mitä sillä voi olla ja samalla katon sitä koko ajan silmiin. Ne kun on sielun peili.